torstai 30. tammikuuta 2014

Pallerotossut

Toinen valmis pari tossuja toimistolla! Veera nappasi nämä vihreät pallerotossut heti käyttöön, näihin nimittäin mahtuu sukka+villasukka-yhdistelmä helposti sisään. Lämmintä!

Tossuprojektin ideana on testata minulle uusia neulontatapoja, joihin ideoita ja ohjeita ammennan nyt alkuun ainakin Kotolovingin Satunnaiset sankarit -projektista. Pallero-ohje tästä linkistä (klik).

Tässä ihka ensimmäinen pallerotyöni:



Pallerot syntyivät pienellä kivulla. Niiden tekeminen oli mukavaa, mutta käsialani on (huomaan nyt) sen verran tiukka, että lisäyksien muuttaminen yhdeksi silmukaksi vaati sorminäppäryyttä ja jippostelua. Osa palleroista jäi myös työn nurjalle puolelle, josta niitä sitten viimeistelyssä pullauttelin etupuolelle, kuten asiaan kuului. Mutta hyvät tuli lopulta. Vihreään väriinkin tykästyin, vaikka se tuntui aluksi turhan ärhäkältä, oma makuni kun on pitkälti murrettuihin ja ilottomiin sävyihin kallellaan.

Tossut tehtiin jälleen 36 silmukan koossa, Novitan Isoveljestä, vitosen puikoilla. Silmukoiden määrän vaihdan jossain kohtaa, jotta saan pienempiäkin tossukoita aikaan, mutta Isoveikkaa ja vitosia en taida vaihtaa, niin näppärä pari ne on tässä projektissa.

maanantai 27. tammikuuta 2014

11 tossua -projekti ja tähtitossut

Yrityksemme MAU muutti vuoden vaihteessa omaan ensimmäiseen toimitilaansa. Muuttotohinoista ollaan jonkin verran raportoitu Instagramin puolella (klikklik, siellä on ihania kuvia ja hyviä hetkiä muutoinkin taltioituna) ja tullaan raportoimaan enemmän ja lähemmin, kunhan tavarat asettuu paikoilleen (eli kunhan vuokranantajan omaisuus antaa tilaa meidän omaisuudelle kokonaisvaltaisesti). Sen voi sanoa jo nyt, että meidän toimisto on ihana, kodikas, värikäs ja 90% kierrätetty - eli meidän näköinen ja oloinen, vaikkakin vielä alkutekijöissään!


Ainut miinus-puoli MAUn pesässä on, että siellä on kyl-mä. Jäätävä.
Siispä piti kaivaa kutimet esiin ja alkaa puurtamaan vieraille varpaiden lämmikkeitä. Ei ongelma! Sillä! Kudottuani Tilkkujen joulukalenteria varten kotitossut Jonna Hietalan Kerällä-kirjan oppien mukaan, tiesin löytäneeni oivan "välipalakäsityön". Tossuista tuli hienot ja ne oli nopeat tehdä. Toisaalta, kyllästyn nopeasti ja toimistolle tossuja tarvitaan 11 paria. Ihan vaan väriä vaihtamalla mielenkiintoni ei pysy yllä. Niinpä päätin hyödyntää tämän tossuprojektin ja opetella uuden tekniikan aina uuden tossuparin kohdalla. Oppaana ainakin näin alkuun toimii Kotolivingin viime vuonna toteuttaman Satunnaiset sankarit -tilkkuprojektin mallit. Tässä ensimmäinen pari: punaiset tähtitossut!






















Loin tossuja varten 36 silmukkaa ja neuloin 18 kierrosta ainaoikein kahdella puikolla. Sitten siirsin silmukat neljälle puikolle ja aloitin tähden tekemisen "sukkaosaan"  Kotolivingin ohjeiden mukaisesti heti "kantaosan" päätyttyä. Jaoin silmukat puikoille siten, että 1. ja 4. puikoilla oli mallitilkun vaatimat 19 silmukkaa. Loput 17 silmukkaa neuloin puikoilla 2. ja 3. sileänä. Kärkikavennukset aloitin heti, kun tähtikuvio oli kärkisakaraa myöten valmis. Näihin tossukoihin mahtuu isompijalkaisenkin vieraan varpaat lämmittelemään!

Käytin työssä Novitan Isoveljeä ja vitosen sukkapuikkoja. Tossupariin meni melkolailla tarkalleen yksi kerä lankaa.

Edessä on siis 10 paria tossuja lisää. Se tarkoittaa mahdollisuutta testata montaa väriä ja montaa tekniikkaa. Tällaiselle projektineulojalle, joka kaipaa onnistumisen tunnetta (eli nopeasti valmistuvaa työtä) ja joka on oppimisenjanoinen, tämä on nerokkain projekti ikinä. Kiitos kylmyys.


sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Heidin talvieleganssi 2014: tupsupipo ja patenttihuivi




Olen (vihdoin) valmis pakkasiin! Tossa on mun pipo ja mun kaulahuivi vuosimallia 2014!

Pipon idea ja ohje on Snurresta. Kun kokoonnuimme tuohon ihanaan lankakauppaan Neulojien yönä, ihastuin siellä ikkunalaudalla nököttäneeseen malliin ja hommasin langat illan päätteeksi. Pipon voi bongata Snurren tekemänä Veeran Neulojien yöstä ottamista kuvista. Oma versioni on spiraalimpi, sillä hukkasin ohjeet ja jouduin purkuhommiin, kun korvat jäivät pilkottamaan ohjeenmukaisesta koosta. Ohje on Snurren oma, minun versiostani tuli siis korkeampi. Lankana minulla pipossa BC Garnin Semilla Grosso. Tuota ihanaa luomulankaa pipoon meni 1,5 kerää.

Kaulahuivini värivalinta oli selkeä; talvi(takki)harmaudessa olen suosinut jo pari talvea mahdollisimman lämmintä, mausteista keltaista. Langaksi Snurresta valikoitui alpakkaa ja merinovillaa sisältävä Lamanan Nazca. Väri näkyy oikein noissa allaolevissa "virhekuvissa". Langan menekki olisi ollut loputon, mutta budjetti tuli vastaan kahdeksannen kerän kohdalla. Samasta määrästä syntyi myös pipon tupsu, jonka teki tupsukonkari-Veera.

Oppimismatkalla kun ollaan, halusin testata jotain itselleni uutta neulosta. Projektikirjassamme "Käsityön pikkujättiläisessä" on kolme patenttiohjetta, joten päätin kuitata patenttikokeiluni tällä villakaulahuivilla. Kerrottakoon, että Pikkujättiläisen ohjeilla en olisi patentin syvintä olemusta ymmärtänyt, vaan oppaanani toimi Veera. Jälleen kerran.

Jäin pahaan patenttikoukkuun: niin sievää, niin nopeasti! Ainut, mistä en päässyt jyvälle oli patentin purkaminen, joten muutama "personaallinen" virhe jäi huiviin.


 Onnellinen talvi-ihminen!

Kuvista kiitos Otso Kähönen. Pipon tupsusta kiitos Veera.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Kauluri

Paremmissakin pyykkäyspiireissä joskus sattuu ja tapahtuu. Niin kuin nyt taannoin kun miehen villatakki saattoi hieman huopua ja kutistua. Koska kerran aiemmin on saattanut käydä omalle takilleni samalla tavalla ja siitä syntyi lopulta erihieno vauvanpeitto, otettiin villatakki talteen mahdollista myöhempää tarkoitusta varten. Kauaakaan tuo ei ehtinyt laatikossa lojua kun jo ilmestyi viimeisin Suuri Käsityö -lehti, jossa oli muuten kaikenlaista ihanaa ja kokeiltavaa. Vaatetohtoripalstalla ohjeistettiin kaulurin tekemiseen vanhasta villapaidasta. Koskapa miehelle viime talvena neulomani kaulaliina saattoi kerran sekin joutua jonkintyyppiseen pyykkäysonnettomuuteen, nostin ompelukoneen esiin. Tehtävä oli lopulta äärimmäisen helppo, saksin vain paidasta sopivan palan kauluksineen kaikkineen ja siksakkasin reunat. Reuna alkoi aaltoilla aika paljon ja alkuperäisessä ohjeessa tavattu sinällään kyllä hieno virkattu reunus pahensi asiaa vielä entisestään, joten sen purin lopulta pois ja annoin olla. Tuli musta todella hieno ja asiansa erinomaisesti ajava kaulan ja rintakehän lämmike.




sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Vuosikatsaus

Ihanasta Attic24-blogista intoutuneena värkkäsin kuvakollaasit menneen vuoden kuukausista. Osavuosikatsauksestahan tässä pitäisi oikeastaan puhua kun Tilkut on perustettu vasta maaliskuun viimeisinä päivinä. Mutta mitäpä sitä kivaa ideaa panttaamaan!

Tilkkuja, herkkuja ja langanpätkiä - 2013 kuvina


Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu


perjantai 3. tammikuuta 2014

Peitto yksinäiselle vanhukselle Martta-hengessä

Kuulumme molemmat Anarkistimarttoihin ja syksyllä löysimme tiemme marttajaostomme neulekerhoon. Innostuimme oitis osallistumaan Anarkistimarttojen ja SPR:n loppuvuoden hyväntekeväisyystempaukseen, eli kutomaan tilkkuja yksinäisten vanhusten torkkupeittoja varten. Haastoimme myös teitä Tilkkujen seuraajia mukaan projektiin.

Yhdessä saimme aikaan kokonaisen täkin! Jäipä yksi tilkku toisenkin peiton kulmaksi. Peitto syntyi 35:stä 20x20 senttisestä ainaoikein-palasta, jotka Veera kokosi peitoksi virkkaamalla palat kiinni toisiinsa ja reunuksen koko komeuden ympärille. KIITOS kaikille kanssaneuloneille, etenkin Veeran äidille huikeasta tilkkumäärästä!

Näin hieno Tilkkujen peitosta tuli:


Yhteensä peittoja syntyi Anarkistimarttojen voimin 12. Wow! Peitot toimitettiin joulukuun 3. päivä SPR:lle. 


Kuvista kiitos Anarkistimarttojen neulekerhon vetäjä Seija Rintaselle! Tämä on loistoesimerkki marttailun ihanuudesta; yhdessä tehtyä, lämmintä ja hyvää. Mielenkiintoista seuraa unohtamatta!