lauantai 15. kesäkuuta 2013

Oodi UFOille

Kaksi asiaa tästä päivästä:

1.) Opin uuden termin: "UFO" (UnFinished Object) eli kesken jäänyt työ
2.) Yleisradio uutisoi tänään käsitöiden positiivista vaikutuksista. Koko neulomisen ja käsitöiden tuomasta henkisestä hyvinvoinnista kertovan artikkelin voi lukea täällä.

Tuuli Teittisen
kirjoittama artikkeli summaa laajasti ne hyvät puolet, joiden vuoksi olen itse jäänyt käsitöihin koukkuun; mahdollisuus sosiaalisuuteen tai yksin puurtamiseen, oppiminen ja onnistumisen tunne, konkreettisen tuloksen syntyminen. Uskon myös käsitöiden terapeuttiseen voimaan. Itse teen yksinkertaisia, toistoon pohjautuvia töitä rentoutuakseni ja kaivan uuden, tarkkuuta vaativan pitsinvirkkausohjeen esiin, kun tulee tarve tyhjentää pää kaikesta muusta.

Ylen uutinen antoi myös mainion menovinkin. Jos sattuu liikkumaan Mäntyharjun suunnalla kesäkuun aikana, kannattaa piipahtaa kaupungin kirjastossa. Sieltä voi saada inspiraatiota tai synninpäästön, sillä kirjastoon on koottu keskeneräisten käsitöiden näyttely. Mäntyharjussa on esillä noin 20 henkilön tuomia kesken jääneitä töitä, mukaan lukien Anna-Leena Härkösen villahousut.

Keskeneräisten käsitöiden näyttely pyrkii osoittamaan, ettei epäonnistuminen ole välttämättä epäonnistuminen. Se voi myös luoda tilaa uudelle.  – Osaksi tässä on myös kyse siitä, että osataan nauraa itselleen. – Tärkeintä näissä teoksissa on se matka ja tarina niiden takana, toteaa toinen keskeneräisten käsitöiden näyttelyn puuhanaisista, Anna-Maija Ruhanen.
(lainaukset yle.fi)

Innostuin tästä keskeneräisyyden esiintuomisesta niin paljon, että kaivoin omat työni esille. Olen enemmän sellainen tekijä, joka tekee yhtä tai kahta työtä kerrallaan. Haluan saada valmiin lopputuloksen. Mutta kyllähän noita töitä on keskenkin jäänyt, milloin mistäkin syystä.







Skeittipipoa ei kannata aloittaa jämälangoista. Tiedän sen nyt kahden aloituksen jälkeen. Pitää muuten ostaa vaaka langoille!

En ehtinyt saada tätä "Vahingoksi"-nimettyä ryijyä valmiiksi kurssin aikana, toivottavasti joskus kuitenkin.

Ystävän tilaama pitkävartinen sukka hyytyi puuduttavuuteensa ja taisi tuohon kantapäähänkin tulla jokin outous.

Nämä langat johtavat vauvanpeittoon, jonka eräs on pakannut käsityölaatikkoni pohjalle, pinonnut päälle muut lojuneet langat ja tykötarpeet. En uskalla katsoa, kuinka solmussa peitto on.

Fiia-pusero on siinä henkisen esteen pisteessä, että pitäisi uskaltaa aloittaa kainaloaukkojen teko. En uskalla.
Ja sitten on näitä neliöitä.
Käsi- ja taideteollisuusjärjestö Taito ry ja Suomen käsityön museon pyörittämällä Käsityö elämässä -sivustolla on mainio ehdotus, kuinka päästä keskeneräisistä käsitöistä, eli UFOista  eroon. "Seitsemän askelta ufoista vapautumiseen" on hauska, suosittelen lukemaan "prosessista" täältä.

Vuonna 2008 Mummon kammarissa -blogin Amalia on haastanut ihmisiä tuomaan omat keskeneräiset työnsä esiin. Minä teen samoin. UFOt kaapeista esiin ja muistoja jakoon!

2 kommenttia:

  1. Listasin juuri omat UFOni! Ja kannustan käymään rohkeasti kainaloaukkojen kimppuun. Voidaan vaikka neuloa yhdessä, sinä villapaitaa ja minä villatakkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. It's a date! Henkisen mummon ufokertymä oli ihailtavan maltillinen btw.

      Poista