Näytetään tekstit, joissa on tunniste tarvikkeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tarvikkeet. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Kierrätysaskartelua ja -ideoita Näprässä

Pääsin reilu viikko sitten työn puolesta tutustumaan Kierrätyskeskuksen toimintaan in action eli kierrokselle Espoon Nihtisillan Kiekkärin tiloihin. Yksi toteutunut unelma! Sai kurkkia ovien taakse, nähdä miten tavara liikkuu ja oleskelee kierrätystavaratalon takahuoneissa, miten polkupyöriä huolletaan, miten valtavat pinot kirjoja odottavat ostajiaan, miten ammattilainen arvioi taide- ja lasiesineitä, miten urheiluväline-expertti hinnoittelee oman osastonsa tuotteet, hylkää huonot ja pistää käyttökelpoiset kiertoon myymälän puolelle. Niin kiehtovaa! Kiinnostavaa oli huomata ja ymmärtää, kuinka Kierrätyskeskuksessa on oma "osastonsa", joka miettii, kuinka hyödytöntä materiaalia voitaisiin vielä käyttää kertaalleen uusiksi; risoja lampunvarjostimia riivitään pienemmiksi partikkeleiksi askartelua varten ja vaatteista kerätään nappeja ja solkia, käypiä osia, joille saa vielä uuden käyttötarkoituksen keksittyä.

Kierrätyskeskuksen toiminnassa käytettyä tavaraa hyödynnetään perin pohjin, jopa perinpohjaisemmin, mitä olin ajatellut. Tavaroita paitsi myydään ja annetaan eteenpäin (ilmaisosastot ovat oleellinen osa keskusten toimintaa) myös kunnostetaan ja hyödynnetään monipuolisesti. Osa korjataan käyttökuntoiseksi, tutuimpana esimerkkinä varmaan polkupyörät, jotka ovat yksi kysytyimmistä tuotteista Kiekkäreiden valikoimassa.

Itse käyn aina katsomassa lähikierrätyskeskukseni Kyläsaaren myymälän ja Plan B -tuotteiden valikoiman. Plan B -tuoteperheeseen kuuluu tuunattuja koruja, laukkuja, vaatteita sekä sisustustuotteita ja huonekaluja. Itse olen ostanut ja ihastellut etenkin retrohenkisiä hameita ja ostanut muun muassa neulatyynyjä, keittiöpyyhkeitä ja patakintaita. Kohtuuhintaista kierrätettyä kotimaista käsityötä. Täydellistä.

Nihtisillan kierroksen kiinnostavinta antia kuitenkin oli päästä testaamaan Kädentaitopalvelu Näprän toimintaa käytännössä! Näprän tavoitteena on "kannustaa kaikkia askartelusta ja käsitöistä kiinnostuneita käyttämään ekologisia materiaaleja ja tarvikkeita." Näprän toimintaan kuuluu kierrätetyn kädentaitomateriaalin myyminen, materiaalin eteenpäin jakelu sekä luovien kierrätysmateriaalipajojen järjestäminen. Kevään aikana Nihtsillan tiloissa järjestetään muun muassa Romusta koruksi -paja ja Farkun uusi elämä -paja. 

Minä sain mahdollisuuden osallistua Kirjan uusi elämä -pajaan. Työpajatilaan oli tuotu pinottain kauniskantisia, Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta (vinkvink) noudettuja kirjoja ja me osallistujat saimme valita muutamasta ideasta, miten kirjamme haluaisimme käyttää. Osassa ohjeista hyödynnettiin kansia, osassa sivuja, apua askarteluun sai Näprän henkilökunnalta. Itse päädyin tekemään MAUlle ovikoristeen kirjakansista:



Materiaaliksi valitsin Alice Lyttkensinkirjan "Taivaan mannaa" -kirjan kannet. Päälle liimasin muutaman samansävyisen kukan ja dymotin Veeran ja minun yrityken nimen. Kiinnitysnaruksi valitsin kultaisen narunpätkän, jonka virkkasin ketjusilmukoilla ja Salomonin solmuilla. Yksinkertainen, mutta minusta kiva. Ja mikä tärekintä, riittävän helppo kaltaiselleni askartelupelkääjälle. Kyllä musta vielä askartelija tulee, ugh!

- Heidi

lauantai 7. joulukuuta 2013

Joulukalenterin 7. luukku: Lumihiutaleet

Pidän sellaisista joulukoristeista, jotka toimivat joulusesongin (ja -tohotuksen) ulkopuolellakin. Nämä virkatut lumihiutalekoristeet ovat nappivalinta! -Heidi







Tampereen Kädentaitomessuilta marraskuun puolivälissä tarttui mukaan läjäpäin ideoita ja erilaisia tarvikepaketteja, yhtenä Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n tiskiltä ohje ja materiaalit näihin huopalangasta virkattuihin lumihiutaleisiin. Paketista löytyi kerä huopuvaa valkoista lankaa, lasihelmiä ja selkeät ohjeet. Omasta takaa piti löytyä virkkuukoukku (ohjeessa 5, itse käytin 6) sekä yhdistämiseen tarvittava valkoinen ompelulanka. Pussin kyljessä luvattiin, että materiaali riittää kolmeen kolmen hiutaleen vitjaan, mutta kyllä kerä riitti neljään, lasihelmet vain loppuivat kesken. Olisipa ollut mukava, jos materiaalit olisivat riittäneet hyödyntämään koko kerän.

Perusvirkkaaja onnistuu tässä ilman Taito-pakettiakin: virkkaa yksinkertaisia lumihiutaleita huopuvasta langasta (haluttu määrä). Huovuta hiutaleet pesemällä ne pesukoneessa (tarkista astemäärä lankavyötteestä), muotoile märät hiutaleet muotoonsa ja viimeistele kuivuneet hiutaleet höyrysilittämällä. Yhdistä hiutaleet toisiinsa ompelulangalla, laita väleihin lasihelmiä tai muita mieleisiä koristeita.

Näiden Taito-hiutaleiden ohje oli äärimmäisen helppo ja nopea. 12 lumihiutaletta valmistui muutamassa tunnissa. Yritin googlata samantyyppistä ohjetta, mutta valitettavasti en löydä. Kehotan siis hiutaleiden ystäviä virkkaamaan juuri sellaisia hiutaleita kuin tahtoo, kunhan huomioi, että pienet yksityiskohdat piiloutuvat huovutuksessa.

PS. Tämä oli ensikosketukseni huopalankaan ja lähimpänä huovutusta, mihin olen uskaltautunut. Yllättäen pidän lopputuloksesta paljon.

perjantai 2. elokuuta 2013

Baltian matkamuistoja

Kuten todettu Pärnun Maarja-Magdaleena Gildin esittelyssä, kesälomamatkani suuntautui Viron länsirannikolle. Vihdoin on rinkka tyhjätty, ja ideoiksi ja inspiraatioksi hankitut aarteet kaivettu esiin.

Matkani alkoi Latviasta, Positivus-festivaalilta, jossa oli rockfestivaaliksi mainio tarjonta paikallisten käsityöläisten kiinnostavia tuotteita. Ainuttakaan kotimaisilta festareilta tuttua halpatuotantohuiveja ja karvareunusteisia stetsoneita myyvää kojua ei tullut vastaan, arvostan.  Kotiintuomisiksi valikoitui latvialaisten, hedelmiin hurahtaneiden designereiden VEGii-merkin munakoistotoppi sekä Zib-merkin tekemä kettupanta, sillä panta oli must-juttu festarimuodissa.




Latviasta matka jatkui Pärnun kautta Saarenmaalle. Pärnusta tarttui mukaan paitsi Maarja-Magdaleena Gildistä tuliaisia ja halu palata sinne, myös kirppislöytönä pari palaa Tampellan kangasta tulevien tilkkutöiden pohjaksi muutamalla eurolla.

Pidän virolaisista perinnekäsitöiden kuvioista ja värimaailmasta paljon - ja siitä, kuinka virolaiset vaalivat ja kehittävät omia käsityötraditioitaan tähän päivään sopiviksi. Esimerkiksi etno.ee on hyvä esimerkki siitä, kuinka kansanperinteistä tutut kuviot on siirretty tähän päivään toimivasti ja kauniisti. Sen sijaan, että olisin ostanut valmiin tuotteen, hankin pienen pohjan lankoineen päivineen Muhun saaren käsityökaupasta. Tässä on siis tuleva, ensimmäinen kirjontatyöni.



Virossa syödään älyttömästi makeita leivonnaisia, jotka ovat älyttömän hyviä. Maassa maan tavalla, joten itsekin tuli pisteltyä vähintään yksi piirakan tai kakun pala per päivä. Kameran muistin kaivaa esille poikkeuksetta vasta siinä vaiheessa, kun jäljellä oli tyhjä lautanen. Ajattelin koittaa toisintaa itse muutaman mahtavimman leipomuksen. Vai miltä kuulostaa raparperijuustokakku vadelmapäällisellä tai tiramisumainen kääretorttu hasselpähkinä-mascarponetäytteellä?

Kaakkuja en kotiin kantanut, sitävastoin säilöntäkautta silmällä pitäen saarenmaalaisen raparperiketsupin.




Saaristoretken (jota muuten suosittelen lämpimästi lomakohteeksi! Tosin liikkeellä kannattaa olla autolla, näin julkisilla matkustaneena jäi moni mielenkiintoinen paikka näkemättä pitkien etäisyyksien vuoksi. Toisaalta, kosketus paikallisiin nousi ihan uusiin mittoihin tällä tavalla) jälkeen vietimme muutaman shoppailunhuuruisen päivän Tallinnassa. Luonnollisesti oli pakko päästä käsityömyymälä Karnaluksiin. Tämä oli jo toinen kerta, kun olin suunnitellut kuvaavani ja kirjoittavani  postauksen tuosta käsityömekasta, mutta tarvikkeiden määrästä huumaantuneena unohdin koko homman. Karnaluks-postaus saa siis odottaa seuraavaa vierailuani. Melko maltillisten ostosten kanssa poistuin paikalta.



Baltian aseman takana, Kalamajan suunnalla sijaitseva Telliskiven luovien alojen kompleksi,  kuuluu vakiokohteisiini Tallinnassa. F-hoone-ravintola on kestosuosikkini, samoin alueella sijaitsevat putiikit. Liikkeissä on pientä vaihtuvuutta, mutta aina sieltä löytyy ihania vintagevaatteita, koruja, ekotuotteita,  kaikkea kaunista, uutta, vanhaa, käsintehtyä tai kierrätettyä. Asioita, joista pidän. Tällä erää mukaan tarttui tarjoiluastioita 60-luvulta.  Kotimatkan ajaksi ne pakattiin vanhoihin sanomalehtiin, mikä siinäkin on, että ulkomaiset sanomalehdet tuntuvat (jopa uusina) luksuspakkaustuotteilta, joita haluaa säilöä "tulevaa käyttöä varten"?




















































Tämä viimeinen kaveri on uusin lisäys pöllötyynykokoelmaani. Kyllä, olen aloittanut vuosi sitten tällaisen keräilyharrastuksen. Tämän tyynyn perään minut lähetti pöllöfiksaation tunteva ystäväni, ja se löytyi Tallinan raatihuoneenaukion kupeessa sijaitsevasta nukkekauppa Nukupoodista, joka oli ihan vierailun arvoinen kokemus kaikin puolin.

Ihana, inspiroiva loma. Rinkka on nyt purettu, kutimet kaivettu esiin, purkkeja haalittu kesän säilömiseen, eli minun puolesta syksy on tervetullut.