Näytetään tekstit, joissa on tunniste paikat ja tilat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste paikat ja tilat. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Kierrätysaskartelua ja -ideoita Näprässä

Pääsin reilu viikko sitten työn puolesta tutustumaan Kierrätyskeskuksen toimintaan in action eli kierrokselle Espoon Nihtisillan Kiekkärin tiloihin. Yksi toteutunut unelma! Sai kurkkia ovien taakse, nähdä miten tavara liikkuu ja oleskelee kierrätystavaratalon takahuoneissa, miten polkupyöriä huolletaan, miten valtavat pinot kirjoja odottavat ostajiaan, miten ammattilainen arvioi taide- ja lasiesineitä, miten urheiluväline-expertti hinnoittelee oman osastonsa tuotteet, hylkää huonot ja pistää käyttökelpoiset kiertoon myymälän puolelle. Niin kiehtovaa! Kiinnostavaa oli huomata ja ymmärtää, kuinka Kierrätyskeskuksessa on oma "osastonsa", joka miettii, kuinka hyödytöntä materiaalia voitaisiin vielä käyttää kertaalleen uusiksi; risoja lampunvarjostimia riivitään pienemmiksi partikkeleiksi askartelua varten ja vaatteista kerätään nappeja ja solkia, käypiä osia, joille saa vielä uuden käyttötarkoituksen keksittyä.

Kierrätyskeskuksen toiminnassa käytettyä tavaraa hyödynnetään perin pohjin, jopa perinpohjaisemmin, mitä olin ajatellut. Tavaroita paitsi myydään ja annetaan eteenpäin (ilmaisosastot ovat oleellinen osa keskusten toimintaa) myös kunnostetaan ja hyödynnetään monipuolisesti. Osa korjataan käyttökuntoiseksi, tutuimpana esimerkkinä varmaan polkupyörät, jotka ovat yksi kysytyimmistä tuotteista Kiekkäreiden valikoimassa.

Itse käyn aina katsomassa lähikierrätyskeskukseni Kyläsaaren myymälän ja Plan B -tuotteiden valikoiman. Plan B -tuoteperheeseen kuuluu tuunattuja koruja, laukkuja, vaatteita sekä sisustustuotteita ja huonekaluja. Itse olen ostanut ja ihastellut etenkin retrohenkisiä hameita ja ostanut muun muassa neulatyynyjä, keittiöpyyhkeitä ja patakintaita. Kohtuuhintaista kierrätettyä kotimaista käsityötä. Täydellistä.

Nihtisillan kierroksen kiinnostavinta antia kuitenkin oli päästä testaamaan Kädentaitopalvelu Näprän toimintaa käytännössä! Näprän tavoitteena on "kannustaa kaikkia askartelusta ja käsitöistä kiinnostuneita käyttämään ekologisia materiaaleja ja tarvikkeita." Näprän toimintaan kuuluu kierrätetyn kädentaitomateriaalin myyminen, materiaalin eteenpäin jakelu sekä luovien kierrätysmateriaalipajojen järjestäminen. Kevään aikana Nihtsillan tiloissa järjestetään muun muassa Romusta koruksi -paja ja Farkun uusi elämä -paja. 

Minä sain mahdollisuuden osallistua Kirjan uusi elämä -pajaan. Työpajatilaan oli tuotu pinottain kauniskantisia, Kierrätyskeskuksen ilmaisosastolta (vinkvink) noudettuja kirjoja ja me osallistujat saimme valita muutamasta ideasta, miten kirjamme haluaisimme käyttää. Osassa ohjeista hyödynnettiin kansia, osassa sivuja, apua askarteluun sai Näprän henkilökunnalta. Itse päädyin tekemään MAUlle ovikoristeen kirjakansista:



Materiaaliksi valitsin Alice Lyttkensinkirjan "Taivaan mannaa" -kirjan kannet. Päälle liimasin muutaman samansävyisen kukan ja dymotin Veeran ja minun yrityken nimen. Kiinnitysnaruksi valitsin kultaisen narunpätkän, jonka virkkasin ketjusilmukoilla ja Salomonin solmuilla. Yksinkertainen, mutta minusta kiva. Ja mikä tärekintä, riittävän helppo kaltaiselleni askartelupelkääjälle. Kyllä musta vielä askartelija tulee, ugh!

- Heidi

tiistai 31. joulukuuta 2013

Tervetuloa 2014!

Vuosi 2013 on ollut meille molemmin monella tapaa hieno ja ihmeellinen, täynnä uutta. Olemme tämän blogin lisäksi perustaneet yrityksen, MAUn. Olemme oppineet blogin myötä valtavasti lisää käsitöistä ja käsityöläisyydestä ja yrityksen myötä ennen kaikkea tuntemaan uusia mahtavia ihmisiä, joita haluamme myös kiittää luottamuksesta ja yhteistyöstä.
Vuosi 2014 alkaa muutolla ensimmäiseen omaan toimitilaan. Kaksi viimeistä päivää olemme juosseet kierrätyskeskuksissa ja kirpputoreilla, suurimmat kalusteet alkavat olla hankittuina. Lupaamme esitellä sisustusprojektin etenemistä täällä, me ei tehdäkään ihan perinteistä offiisia vaan lähestymme tilaa enempi olohuoneena, jossa viihtyvät meidän lisäksi asiakkaat, perhe (erityisesti pienet koirat ja pienet lapset) sekä ystävät. Meillä tulee aina olemaan pannu kahvia tai teetä kuumana, ruusukupit on jo hankittuna, meillä saa piipahtaa lukemassa kivoja lehtiä ja vaikka tulla opettelemaan villasukan kantapään tekemistä.
Alla on muutama kuva eiliseltä kun tilassa ei ole vielä juuri mitään.

Ja hei, tervetuloa uusi vuosi 2014, ihanaa että olet ihan just täällä. Kiitos kaikille lukijoille uskollisuudesta, uudistuksia on luvassa, joten kannattaa lukea jatkossakin.

Hyvää uutta vuotta!





maanantai 11. marraskuuta 2013

Muuttokuorma

Tervehdys blogihiljaisuudesta! Viime viikot olen pakannut. Ensin kesäpaikkaa talviteloille, sitten kotia. Meillä alkoi putkiremontti ja vapaa-aika on mennyt tavaroiden kasaamisessa. Mitä tarvitsee parin kuukauden evakkokauden aikana? Järkevämpi ihminen olisi todennäköisesti keskittynyt miettimään, mitä vaihtuva vuodenaika tuo tullessaan vaikkapa vaatteiden kautta, mutta itse stressasin eniten, mitä lankoja otan mukaan.


Ratkaisin homman pakkaamalla mukaan kaikki käsityötarvikkeet, ompelukoneesta lähtien.





(Huomasinpa tässä, että kamera jäi kotiin, first things first.)

tiistai 8. lokakuuta 2013

Tilkkuja on mukana Neulojien yössä

Loppukesästä annettu haaste neuloa mummoille ja papoille peittopaloja huipentuu perjantaina 18.10. lankakauppa Snurressa!

Järjestämme siellä osana Neulojien yötä vertaistukiteemaisen tapahtuman, jossa voi neuloa viimeiset tilkut ja luovuttaa meille jatkotoimitusta varten jo neulotut.
Aloittelemme klo 18 ja lopettelemme klo 21, lukijanamme ja ystävänämme olet tervetullut ihan koko illaksi taikka vain pistäytymään. Me leivomme jotain ihania herkkuja. Lankaostoksia voi tehdä koko illan.

Vertaistukea taas toivomme itsellemme ja toisille jaettavaksi keskeneräisten töiden loppuun saattamiseksi. Tule siis paikalle, tuo mukanasi keskeneräiset neulomuksesi, jaa niiden tarina kanssamme ja katsotaan porukalla saataisko nämä tekeleet onnellisesti loppuun. Vaihdetaan niitä vaikka keskenämme jos se auttaisi etenemisessä!




perjantai 13. syyskuuta 2013

MadeBy Helsinki


Helsingin Senaatintorin laidan vanhat kauppiastalot saavat lähivuosina kaikki uuden elämän Torikortteleina kun kauppiaiden lähdettyä kaupungin virastoina palvelleet rakennukset kunnostetaan pala palalta kaikkien kaupunkilaisten käyttöön. Bockin taloon Katariinankadulle on avattu uuden ajan käsityöläisyyden keskus, jossa kaupunkilaiset voivat ostaa käsityöläistuotteita ja osallistua työpajatoimintaan ja opetella tekemistä itse.


Tänä viikonloppuna Bockin talossa vietetään MadeBy Helsinki -osuuskunnan tilojen avajaisia. Avajaisviikonlopun ohjelma löytyy kätevimmin Facebookista, mielenkiintoisina ohjelmaa minusta ovat juurikin työpajat, joissa voi opetella uutta ja valmistaa kivoja pikkujuttuja itselle.

Torikortteleiden avautuminen kaikelle kansalle on erinomainen juttu. Vaikka kaikkea ei olekaan vielä entisöity, niin pääsee pienille tunnelmallisille sisäpihoille kurkistamaan jo nyt. Viime viikolla Katariinankadulla numerossa 3, melkeinpä Bockin taloa vastapäätä, vietetiin Huili-lehden julkkareita ja järestään kaikki vieraat ihastuivat talon sisäpihaan, moni tunsi riemua kun omasta kotikaupungista löytyy jotain itselle täysin uutta. Suosittelen retkeä Torikortteleihen, jos vaikka käsityödesign ei kiinnostaisikaan, löytyy kortteleista myös monta monituista muuta toimijaa, olutpanimosta joogasaliin.






tiistai 30. heinäkuuta 2013

Pärnun Maarja-Magdaleena Gild

Vietin kesälomani viime viikolla Viron länsirannikolla reissaten. Yksi kohokohdista oli vierailu Pärnussa Uus-kadulla sijaitsevassa, käsityöläiset yhteen kokoavassa Maarja-Magdaleena Gildissa. Rakennuksessa on toteutettu se, mihin Torikorttelit Helsingissä pyrkii; sieltä voi ostaa valmiita, valikoituja, laadukkaita käsin tehtyjä tuotteita, seurata käsityöläisten työtä sivusta tai osallistua itse tekemiseen ja oppia erilaisilla kursseilla ja työpajoissa.

Sää ei suosinut Pärnussa tällä kertaa, joten talon kiertäminen oli mitä mainiointa puuhaa!




Työhuoneisiin pääsi kurkkimaan sisään ja seuraamaan käsityöläisten taitoja. Itse ihastelin hetken aikaa muun muassa neulahuovuttamista. Joskus on PAKKO varata aikaa ja päästä itsekin tekemään. Homma toimi ilmeisesti niin, että talossa olevat käsityöläiset pitävät oviaan auki, mutta se ei ole kokoajan pakollista, eli työrauhakin suodaan pienyrittäjille. Osa yrittäjistä ryhtyi samoin tein esittelemään tekniikkaansa, osa puolestaan jatkoi keskittyneesti työtään ja antoi vierailijan tutustua työtilaansa omin päin.

Lumoavimpana pidin savea materiaalinaan käyttävän artesaanin työtilaa.





 Monenlaista käsityöläistä mahtui pelkästään kakkoskerrokseen.











Tuotteita sai ostaa tekijöiltä itseltään suoraan, minkä lisäksi katutasossa sijaitsi puoti, johon oli koottu paikallisten käsityöläisten tuotteita myös talon tekijöiden ulkopuolelta. Tässä muutamia tuotteita, joista itse inspiroiduin (ja joiden kuvat onnistuivat edes joltain osin).








Lisätietoja (englanniksi) Maarja-Magdaleena Gildistä löytyy tämän linkin takaa.

Palaan reissutunnelmiin lähiaikoina tarkemminkin. Tilkkujen, herkkujen ja langanpätkien Instagramista löytyy muutamia otoksia Latvia-Viro-matkani varrelta. (Tämä valokuvaus on yksi homma, jossa voisin petrata syksyn mittaan.) Instagramiin pyrimme laittamaan kuvia vastaantulevista inspiroivista jutuista, herkuista ja käsitöistä, laajalla skaalalla.

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Rock, rauha ja virkkuukoukku

Kuva Pinterestistä
Käsitöiden tekemisestä on tullut katu-uskottavaa. Käsityö on taideteos. Käsityö on oiva somiste. Käsityö ja rock sopivat yhteen. Käsityöt on rock. Näin se on nähtävä, kun Suomen suurimmat rockfestivaalitkin ottavat ohjelmassaan huomioon käsityöt, ja niillä somistamisen ja yhdessä tekemisen.

Tulevana viikonloppuna Turussa vietettävässä Ruisrockissa osa festivaalialueen puista koristellaan neulegraffiteilla. Tempaus on toukokuussa Turku Design Weekillä toteutetun Knit'n'Tag -tapahtuman satoa. Tuolloin halukkaat saivat osallistua neulegraffitin tekoon, hyödyntää jämälankakasansa, saada opastusta ammattilaisilta ja mikä parasta; piristää yhdessä käsillä tehden kaupunkikuvaa.

Ruisrockia seuraavana viikonloppuna rockkansa siirtyy Joensuuhun, Ilosaarirockiin. Joensuulaiset ovat ottaneet rohkeamman askelen kohti käsillä tekemistä ja lyöneet hynttyy yhteen Pohjois-Karjalan Marttojen kanssa. Yhteistyön tuloksena Ilosaarirockissa toteutetaan yhteisötaideteos virkkaamalla. Kuka tahansa saa osallistua toimittamalla oman tilkkunsa Joensuun Popmuusikoille, joka ripustaa tilkut somisteiksi festarialueelle rakennettaviin torneihin, jotka toimivat majakoina ja kohtaamispaikkoina festivaaliyleisön keskuudessa. Myöhemmin tilkut toimitetaan alueen vanhainkotien asukkaiden torkkupeitoiksi. Lisätietoja projektista löytyy Ilosaarirockin sivuilta.

Tilkkumatkaajat kannattavat kaikkea toimintaa, joka tuo käsityöt arkeen ja antaa arvoa niiden käytettävyydelle, esteettiselle puolelle ja harrastukselle itselleen. Tulevalla viikolla lähtee paketti Joensuun suuntaan. Ratkesipa samalla, kuinka voin osan 82 isoäidin neliöstäni käyttää.

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Epäonninen kesäversio skeittipiposta


Kesäisin tulee oltua melkein kokoajan matkalla jonnekin tai jostain kotiin. Jos ei matkusta, lojuu pihoilla, puistoissa, rannoilla, terasseilla, milloin missäkin. Virkkuutyö on helpoin mahdollinen mukana kulkeva käsityö, tarvitsee vain koukun ja langan.

Niinpä plarasin Käsityön pikkujättiläisen läpi löytääkseni pienen ja mukavan työn. Sellaisen, jota voi jatkaa missä ja milloin vain, mahdollisimman vähän laskemista tai langanvaihtoja vaativan. Sellaisen, jota voi virkata ystävien seurassa tai lehteä lukiessa. Päädyin Skeitti-pipoon (s. 134-135).

Aloitin pipon vihreästä villalangasta, joka lähti etenemään tunnin automatkan aikana mukavasti. Skeittiä on palkitsevaa virkata, ymmärrän täysin, mihin sen suosio skeittareiden keskuudessa perustuu! Homma kuitenkin tyssäsi siihen, että pipostani oli tulossa megalomaaninen.

Purkuhommat mahdollistivat langanvaihdon. Villalanka ei tunnu kulkevan tällaisina auringontäyteisinä kesäpäivinä. Vaihdoin siis ihanaan, paksuun, keltaiseen puuvillalankaan. Ajattelin tehdä piposta hieman alkuperäistä ohjetta lyhyemmän hellehatun. Sellaisen tukevan, lapsuutta henkivän version.

Olen todella surkea laskemaan langan menekkiä ja se kostautui...








Nyt pitää odottaa, että pääsen Tallinnaan ja lankakauppaan. Toivottavasti helteet jatkuvat vielä kesäkuun puolenvälin jälkeenkin.

tiistai 28. toukokuuta 2013

Käsityö kassiin ja ulos!

Kummasti etenee tuo elämäni ensimmäinen neulepusero, kun voi kutoa kotipihalla!







Työstä ei tule kolmiväristä Fiiaa, kuten Käsityön pikkujättiläisessä, mutta ihan kelvolta se vaikuttaa yksivärisenä. Tai siis huomattavasti omemmalta noin yksivärisenä.
Käsillä on vaikein paikka, eli näin ensikertalaisen silmin ja taidoin etu- ja takakappaleen teko. Kainalot, pääntie, kaikki. Jännittävää.

Mutta hei, hätäkös tässä, mulla on hieno kassi, jossa työtä kanniskella apujoukkojen luo ja kotipihan keinuun voi polkea lisää vauhtia, kun alkaa riittävästi jännittämään.