Joulukalenterin 12. luukku: Neulottu rätti

Puuvillalangasta neulottu rätti on ehdottomasti paras siivousliina. Se on kestävä, pestävä, erinomainen pyyhkimisominaisuuksiltaan ja mahdottoman helppo tehdä. Rätit ovat mahtavia välitöitä kun tekee mieli neuloa, mutta ei oikeen tiedä mitä eikä ole suunnitelmissa mitään suurempaa.

Lahjanakin tällainen itsetekoinen siivousväline on mainio, oheen vaan pullollinen ekologista yleispuhdistusainetta.

Rätti neulotaan aina oikein ja reunat viimeistellään virkkaamalla. Pelkkä kerros kiinteitä silmukoita toimii hyvin, useammalla kerroksella voi hakea jo vähän designmeininkiä.

Omaan käteeni istuu parhaiten pieni rätti, joten loin 35 silmukkaa nelosen puikoilla. Aina oikean kyllästyttäessä sopii neuloa myös helmeä taikka korinpohjaa. Bambukuidustahan näitä paljon tehdään, mutta se ei minuta ole lainkaan niin kestävää kuin puuvilla.

Lilly's Eco Clean on MAUn asiakas, mutta postaus ei ole varsinaisesti yhteistyössä tehty, aineen olemme kuitenkin saaneet.

Joulukalenterin 11. luukku: Virkattu hedelmäpussi

Omiin jouluherkkusuosikkeihini kuuluvat mandariinit ja punaposkiset jouluomenat. Itse olisin vähintään yhtä onnellinen mandariinipussin vastaanottaja kuin konvehtirasian, joten päätin toteuttaa unelmieni joulutuomisen itse. Heh. Virkkasin siis Salomonin solmuilla hedelmäpussin ja täytin sen mandariineilla. Samalla opin uuden, koukuttavan silmukan.

Alkuperäisohje kaavakuvan kanssa löytyy Virkun blogista. Pieniä muutoksia tein tuohon Virkun ohjeeseen.

Heidin hedelmäpussiversio Virkun sipulipussista:

Tee aloituslenkki kieputtamalla lankaa sormesi ympärille ja virkkaarenkaaseen 15 kiinteää silmukkaa (ks), yhdistä ensimmäinen ja viimeinen ks piilosilmukalla (ps).

1. krs: Virkkaa kaksi puolipylvästä jokaiseen ks:aan.

2. krs: *1 puolipylväs,  sitten 2 puolipylvästä samaan silmukkaan*, toista *-* kierros loppuun.

3. krs: *2 puolipylvästä, sitten 2 puolipylvästä samaan silmukkaan*, toista *-* kierros loppuun.

4.-5 krs: *1 puolipylväs jokaiseen silmukkaan*, toista *-*.

6. krs: *tee kaksi Salomonin solmua (yhden solmun leveys noin 1,5 cm), kiinnittä solmut piilosilmukalla joka neljänteen silmukkaan* Jatkoin tästä spiraalina eteenpäin 15 kerrosta, kerrosten vaihtuessa Salomonin solmu -pari kiinnittyy aina joka toiseen edellisen kierroksen solmukohtaan piilosilmukalla.

Pussin suu:

Kun pussi on haluamasi korkuinen,

1 krs.: *virkkaa 4 ketjusilmukkaa (kjs) ja liitä ketju piilosilmukalla joka toiseen Salomonin solmuun*,  toista *-* kierros loppuun.

2 krs.: Puolipylväs jokaiseen ketjusilmukkaan.

3 krs.: *2 pylvästä, 1 ketjusilmukka, jätä 1 silmukka väliin*, toista *-* kierros loppuun. (Tästä syntyy kuja pussin kiristävälle nyörille)

Nirkkoreunus: *3 ketjusilmukkaa, kiinnitys piilosilmukalla seuraavaan silmukkaan*, toista *-* kierros loppuun.

Pujota mieleinen nyöri, naru tai nauha "kiristyskujalle". Avot, hieno hedelmäpussi on valmis!

Seuraavan pussin pohjaan aion tehdä useamman lisäyskierroksen, nyt pussin pohja on vähän sumppu, vaikkei se toki käytössä haittaa. Pienempi kerrosmääräkin olisi riittänyt.

Jos Salomonin solmu ei ole tuttu, suosittelen lämmöllä videon katsomista aiheesta. En olisi itse ikinä onnistunut piirroskuvia katsomalla saamaan solmua aikaan... Hyvä video esimerkiksi tästä linkistä.

Lanka ja koukku: Väliä ei liene, kunhan lanka ja koukku täsmäävät toisiinsa. Itse käytin tummanharmaata Nallea tai 7 veljestä. Koukkuna 3. Ne kun sattuivat olemaan kädenulottuvilla ja olen tylsien värien ystävä. Aikaa tähän menee muutama tunti, riippuen kuinka nopeasti pääsee Salomonin solmuista jyvälle.

Mitä tykkäätte? Kelpaisiko tällainen joulutuominen vai kuitenkin ennemmin se suklaarasia?

Joulukalenterin 10. luukku: kynttilälyhty säilyketölkistä

Säilyketölkistä nakuteltu tuikkukuppi on ollut diy-listallani jo pari joulua, mutta nyt vasta uskaltauduin tarttua naulaan ja vasaraan. Enkä suinkaan siksi, että tällaisen tekeminen olisi jotenkin hankalaa tai mitenkään vaativaa vaan koska mulla tuppaa lähtemään tälläiset projektit aina lapasesta, innostun liikaa. Niin että sitä yhtenä päivänä huomaa nakutelleensa naulalla jo kolmatta iltaa sormet vereslihalla säilyketölkkiin jotain Leninin kasvokuvaa tai muuta yhtä järjetöntä. Lisäksi perfektionisti minussa herää herkästi tällaisten äärellä ja alkaa ärsyttää kun sydän ei ole symmetrinen..

Näitä varten tarvitaan säilyketölkki (sellainen, jossa on paperinen etiketti), naula ja vasara. Kuvion voi tölkkiin piirtää vesiliukoisella tussilla tai antaa vaan mennä fiilispohjalta. Naula asetetaan tölkille, tuetaan sormien väliin ja mäiskitään vasaralla kunnes naula menee tölkistä läpi. Tällä menetelmällä saisi tölkkiin ihan oikeasti siis ihan tosi hienoja juttuja, mutta kyllä yksinkertainen on joskus paras. Tölkki pitää tukea jotenkin, minä pidin sitä tuolilla polvien välissä.

Lahjaksi en tällaista ehkä antaisi yksinään, mutta erityisesti pihaa tai parveketta omaavalle ystävällä tuikkupussin oheen tämä olisi varsin ilahdutava.

Jotain kovin rentouttaaa oli näiden tekemisessä, suosittelen!

Joulukalenterin 9. luukku: Virkatut joulupallot

Tämän luukun piti pitää sisällään yltiöhienon kavalkaadin yksivärisiä ja kirjoneulottuja joulupalloja. Vaan ei sisällä. En onnistunut lukuisista yrityksistä huolimatta. Aina jäi reikä, joko puikonvaihdon tai lisäyksen kohdalle. Ja sitten tuli aikataulu vastaan ja oli siirryttävä vaihtoehto-beehen; virkattuihin versioihin joulupalloista. Hei hei sukkapuikot, hyvää joulua virkkuukoukku!

Tyytyväinen tulee olla näihinkin. Yksinkertaista, toimivaa, palloksi tunnistettavaa.

Virkatun pallon pohja:

Tee aloituslenkki ja virkkaa sinne 6 kiinteää silmukkaa (ks). Kiristä lenkki pieneksi.
2 krs: Jokaiseen silmukkaan 2 ks = kierroksen lopussa 12 s.
3 krs: *1 ks, seuraavaan silmukkaan 2 ks* (eli joka toiseen yksi ja joka toiseen 2 kiinteää silmukkaa = kierroksen lopussa 18 s.
4 krs: *2 ks, seuraavaan silmukkaan 2ks* (eli joka kolmanteen silmukkaan 2 kiinteää silmukkaa, muuten yksi kiinteä silmukka per silmukka) = kierroksen lopussa 24s.
5 krs: *3ks, seuraavaan silmukkaan 2 ks* (eli joka neljänteen silmukkaan 2 kiinteeä silmukkaa, muuten yksi kiinteä silmukka per silmukka) = 30 s.
6 krs: *4ks, seuraavaan silmukkaan 2ks* (eli joka viidenteen silmukkaan 2 kiinteää silmukkaa, muuten yksi kiinteä silmukka per silmukka) = 36 s.
Neulo 1 ks per silmukka, kunnes pallo on haluamasi korkuinen (mallipallot: valkoisessa kerroksia ilman lisäyksiä on 5 ja punaisessa 8).
Kavennuskerrokset noudattavat samaa logiikkaa kuin lisäyskerrokset, eli
kavennuskierros 1.: *4ks, virkkaan 2 yhteen* (eli neulo joka viides ja kuudes silmukka yhteen)
kavennuskierros 2.: *3ks, virkkaa 2 yhteen*
kavennuskierros 3.: *2ks, virkkaa 2 yhteen*
kavennukierros 4.: *1ks, virkkaa 2 yhteen*
Täytä pallo vanulla, käytä apuna virkkuukoukkua. Pallo kannattaa täyttää hyvin täyteen, jotta muoto on halutunlainen eli pyöreä.
kavennuskierros 4.: *2ks yhteen*
Jatka virkkaamalla ketjusilmukoilla ripustuslenkki. Lenkin voi toki tehdä toisesta väristä tai materiaalistakin, jolloin palloon saa uudenlaista eloa. Omenakoriste syntyisi samalla vaivalla, kun vaihtaisi punaisen pallon ylävaiheessa vihreän langan ja virkkaisi pienen lehden pallolle.
Päättele langanpää virkkaamalla se lenkin tyveen. Aloituslanganpää jää pallon sisään, joten sitä ei tarvitse päätellä erikseen.
Lenkki ei toki ole pakollinen, itse haaveilen isosta kulhosta punaisia ja valkoisia joulupalloja, jotka toimisivat pöytäkoristeena.


Siitä vaan valkkaamaan omat must jouluvärit ja virkkaamaan! Nämä pallot syntyivät noin 7 veljestä paksuisesta langasta koukulla numero 3. Yksi pallo syntyy kutakuinkin puolessa tunnissa.

Idean ohjeeseen sain Onnen omenia -blogin ohjeesta. Modasin sitä aloituksen ja lopetuksen kohdilla itselleni mieluisammaksi (lienee käsialasta ja tottumuksesta kiinni). Mikäli haluat raitoja palloosi, Onnen omenat auttaa asiassa. Itse jatkan harjoituksia. Ainakin haluan testata raidat ja kaksivärisyyden. Palataan niihin neulottuihin palloihin sitten ensi vuonna...

Joulukalenterin 8. luukku: Virkattu ovikoriste

Oveen on mukavaa ripustaa kranssi tai joku muu jouluinen koriste jo joulukuun alkupuolella, tulee mukava jouluinen mieli kun avaa kotioven. Postinjakakan kannalta eletään siis mielenkiintoisia aikoja kun oviin ilmestyy koristukset, päivät ovat mielenkiintoisempia kun voi valita suosikkiaan joka rapussa, ehkä..

Idean tähän virkattuun ovikoristeeseen sain Attic24-blogista, käykääpä kurkkaamassa miten hienoja siellä on virkattu! Koriste on helppo ja nopeakin tehdä, vaikka kannattaa pitää mielessä, että pienenkin ympyrän kehän pituus on yllättävän iso.. Mittanauhaa ei tarvita, valitaan vain mieleiset langat ja virkataan ketjuja kunnes pituus on kranssin styrox-pohjan levyinen. Virkkasin kahdella värillä pylväitä kääntämättä työtä, näin jälki on tasaista. Päättelyn vaivaa ei myöskään kannata nähdä, sillä langanpätkät saa työnnettyä ompeleen alle, kerrosten alut kannattaa toki virkata mukaan. Styroxin kuorrute on valmis kun työn pituus riittää peittämään renkaan venyttämällä. Ompele sitten virkattu kaistale styroxin ympärille ja laita mieleinen ripustuslenkki, minä virkkasin ketjuilla narun.

Joulukalenterin 7. luukku: Lumihiutaleet

Pidän sellaisista joulukoristeista, jotka toimivat joulusesongin (ja -tohotuksen) ulkopuolellakin. Nämä virkatut lumihiutalekoristeet ovat nappivalinta! -Heidi

Tampereen Kädentaitomessuilta marraskuun puolivälissä tarttui mukaan läjäpäin ideoita ja erilaisia tarvikepaketteja, yhtenä Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n tiskiltä ohje ja materiaalit näihin huopalangasta virkattuihin lumihiutaleisiin. Paketista löytyi kerä huopuvaa valkoista lankaa, lasihelmiä ja selkeät ohjeet. Omasta takaa piti löytyä virkkuukoukku (ohjeessa 5, itse käytin 6) sekä yhdistämiseen tarvittava valkoinen ompelulanka. Pussin kyljessä luvattiin, että materiaali riittää kolmeen kolmen hiutaleen vitjaan, mutta kyllä kerä riitti neljään, lasihelmet vain loppuivat kesken. Olisipa ollut mukava, jos materiaalit olisivat riittäneet hyödyntämään koko kerän.

Perusvirkkaaja onnistuu tässä ilman Taito-pakettiakin: virkkaa yksinkertaisia lumihiutaleita huopuvasta langasta (haluttu määrä). Huovuta hiutaleet pesemällä ne pesukoneessa (tarkista astemäärä lankavyötteestä), muotoile märät hiutaleet muotoonsa ja viimeistele kuivuneet hiutaleet höyrysilittämällä. Yhdistä hiutaleet toisiinsa ompelulangalla, laita väleihin lasihelmiä tai muita mieleisiä koristeita.

Näiden Taito-hiutaleiden ohje oli äärimmäisen helppo ja nopea. 12 lumihiutaletta valmistui muutamassa tunnissa. Yritin googlata samantyyppistä ohjetta, mutta valitettavasti en löydä. Kehotan siis hiutaleiden ystäviä virkkaamaan juuri sellaisia hiutaleita kuin tahtoo, kunhan huomioi, että pienet yksityiskohdat piiloutuvat huovutuksessa.

PS. Tämä oli ensikosketukseni huopalankaan ja lähimpänä huovutusta, mihin olen uskaltautunut. Yllättäen pidän lopputuloksesta paljon.

Joulukalenterin 6. luukku: englantilainen hedelmäkakku

Ei ehkä kaikkein ortodoksisin itsenäisyyspäivän postaus, mutta sitäkin herkullisempi! En tiedä ovatko juuri paljon naukkailevat englantilaiset keksineet laittaa kuivakakkuun pikkasen potkullista kostuketta, mutta ainakin se on mitä mainion keksintö! Tokikin käytetyn juoman mausta, tässä tapauksessa tummasta rommista tulee aika paljon pitää, sillä se todella maistuu tässä jumalaisen hyvässä, kosteassa ja mehevässä kakussa. Ei siis se alkoholitietenkään vaan just se herkullinen rommin aromi.

Hedelmäkakku tulee tehdä päiviä ennen tarjoilua, se säilyy jääkaapissa tiiviisti pakattuna erinomaisen hyvin. Tiivis pakkaaminen pitää kosteuden sisäpuolella ja jääkaapin aromimaailman ulkopuolella.

Me käytimme kakkuun rusinoita, aprikooseja ja taateleita, mutta näyttävyyttä saisi lisää käyttämällä punaisia kirsikoita. Pähkinätkään eivät varmaan pahastuisi tähän kakkuun pääsystä.

Reseptin lainasimme Maku.fi-sivustolta.

250 g kuivattuja hedelmiä maun mukaan

1 dl tummaa rommia

250 g pehmeää voita

2,5 dl sokeria

6 kananmunaa

4 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Pilko hedelmät rusinankokoisiksi kappaleiksi saksilla ja laita ne rommiin likoamaan noin tunniksi. Valuta ja säästä neste.

Vaahdota voi ja sokeri, lisää vaahtoon kananmunat yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten. Kääntele taikinaan hedelmistä valunut rommi.

Sekoita keskenään jauho ja leivinjauhe, sekoita taikinaan käännellen. Lisää lopuksi hedelmät ja sekoita hyvin.

Kaada taikina pitkulaiseen tai pyöreään (kuiva)kakkuvuokaan ja paista 180-asteisen uunin alatasolla reipas tunti.

Joulukalenterin 5. luukku: Tossut

Villasukat kuulunee joululahjojen top-3:een. Eikä syyttä! Mummon tai äidin tekemät villasukat on parhautta; persoonalliset ja rakkaudella tehdyt. Jotenkin ne lämmittävätkin enemmän kuin omatekemät...

Villasukkien kutominen pienenkin suvun tarpeisiin on tässä vaiheessa vuotta ehkä liitoiteltu haave, joten tässä mainio kakkosvaihtoehto: kotitossut! Tämä pari syntyi paksusta villalangasta muutamassa tunnissa.

Alkuperäinen ohje ja idea näihin kotitossuihin tuli Jonna Hietalan ihanasta Kerällä-kirjasta (WSOY 2013). Kirja on ehdoton suositus pukinkonttiin neuloville läheisille, mutta jos tossuinto iski ennen aattoa, niin melkolailla samanlainen ohje löytyy esimerkiksi Novitan sivuilta. Tossut sopii aloittelevallekin neulojalle.

Perusharmaisiin tossuihin päätyi piristykseksi pienet punaiset ristipistot. Yksinkertaista, toimivaa.

Tossutehdas on toiminnassa!

Joulukalenterin 4. luukku: Biscotti - pähkinäkeksit

Biscotti eli kahteen kertaan paistetut italialaiset korput. Kotimaassansa näitä dipataan vin santoon, makeaan viiniin. Näin joulun alla täällä kotosuomessa nämä keksikorput käyvät erinomaisesti glögin kylkeen, dipaten tai kuivaltaan. Pieneen pussiin tai lasiseen tölkkiin pakattuna nämä ovat ihana lahjavieminen.

Keksit ovat siinäkin mielessä eriomainen leivonnainen, että niihin voi maun mukaan upottaa erilaisia pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, suklaata.. Me leivoimme joukkoon puolukkajauhetta, mutta jätettiin se nyt ohjeesta pois kuin ei vaikuttanut makuun millään tavalla eikä jauhetta edes erottanut loppuleivonnaisessa. Ohje mukailee Maku.fi:n tätä ohjetta.

4 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1,5 dl sokeria

50 g pehmeää voita

2 kananmunaa

100 g pecanpähkinöitä

Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja sokeri huolellisesti keskenään. Nypi jauhoseokseen pehmeä voi. Sekoita kananmunat taikinaan käsin.

Sekoita taikinaan lopuksi karkeasti rouhitut pecanpähkinät.

Muotoile taikinasta kaksi patonginmuotoista pötkylää ja paista niitä 175-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Ota pötkylät uunista, laske uunin lämpö 150 asteeseen. Leikkaa pötkylöistä terävällä veitsellä noin sentin paksuisia keksejä. Asettele keksit pellille kyljelleen ja kuivata korpuiksi noin puoli tuntia.

Hän joka ensimmäisenä kommenteissa keksii näiden ja suolakeksien yhteyden, voittaa palkinnon!

Joulukalenterin 3. luukku: Maustekakku

Maustekakku on leivontaklassikko. Traumoihin saakka. Päätimme metsästää oikeasti herkullisen, takuumehevän, mutta kuitenkin klassisen jouluisen maustekakun reseptin. Sellainen löytyi Kinuskikissalta. Omastamme tuli ulkoisesti vaatimattomampi kuin Kinuskikissan mieletön marsipaanipäällysteinen upeus, mutta voimme todeta: unohtakaa muut maustekakkureseptit, tämä on ykkönen! Meidän versiomme sai lisämakua inkivääristä ja siitä tuli maukas, mausteinen ja happaman makea.

Maustekakku

150 g margariinia (tai 1 ½ dl öljyä)
3 ½ dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
2 tl pomeranssinkuorta
2 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl kardemummaa
(halutessa 1 tl inkivääriä)
2 munaa
2 dl sokeria
2 dl hapankermaa

Sulata margariini ja nosta se jäähtymään.
Sekoita kuivat aineet keskenään.
Vatkaa munat ja sokeri kevyeksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon jäähtynyt margariini (tai öljy) ja kermaviili. Lisää sitten jauhoseos muutamassa erässä ja sekoita tasaiseksi. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan (tilavuus n. 1 ½ l).
Kypsennä 175 asteessa uunin keskitasolla 40-50 min. Kumoa ja anna jäähtyä.

Alkuperäinen ohje ja neuvot huikeaan marsipaanikoristeluun löytyy tämän linkin takaa (klik).

PS. Kuvissa olevat hienot joulukoristeet ovat jälleen yksi Veeran äidin taidonnäyte. Pitää varmaan lisätä oma tagi näille hienouksille?