Vaikka tuossa Käsityön pikkujättiläisessä olisi noin kahdeksankymmentä oppimisen paikkaa ja mahdollisuutta, en voinut vastustaa kiusausta, kun sellainen vastaan tuli. Kotikaupunginosani Kumpulan Kylätilassa järjestettävälle ryijyompelukurssille tuli peruutuspaikka viime viikon lopussa, ja maanantaina sitten istuin oppimassa nukista ja sirkan sääristä. Viiden tunnin, eli kahden maanantai-illan kestävän kurssin vetää mainio Sanna Reinikainen Suomen Käsityön Ystävistä .
Miten ihanaa oli oppia täysin uusi tekniikka!
Oma 30x30 senttinen ryijyni tulee olemaan yksinkertainen, pelkistetty. Muut kurssilaiset piirsivät kunnianhimoisiakin kuvioita, itse piirsin oman kaavioni keskelle neliön ja aloin pistelemään neulalla pohjakankaasen. Saa nähdä millainen lopputuloksesta tulee, mutta uskaltaudun jo nyt suosittelemaan ryijyompelua kaikille, jotka haluavat käsitöitä tehdä. Se on enemmän teknistä toistoa ja aivojumppaa, kuin piperrystä. Käsialalla ei ole suunnatona merkitystä, kunhan noudattaa perustekniikkaa ja omaa kovat sormenpäät. Visuaalista silmää ja luovuutta ryijyissä pääsisi toteuttamaan lähes loputtomiin.
Tabula rasa ja työvälineet:
Valinnanvaraa ryijylangoille oli valtavasti. Langat ovat Suomen Käsityön Ystävien omaa tuotantoa, joka ymmärtääkseni on suunniteltu nimenomaan ryijyompeluun.
Itse päädyin tavoilleni uskollisena ruskean sävyihin. Huomaa piristyskeltainen!
Kahden tunnin lopputulos:
.JPG){kind=link}
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti