keskiviikko 7. elokuuta 2013

Gluteenittomia leivontakokeiluja: pancakesit ja marjapiirakka tuoreilla puutarhamarjoilla

Kuten todettu, eläisin mieluusti ilman vehnäjauhoja, mutten ilman herkkuja.

Jauhohyllystäni löytyy nyt mittava valikoima erilaisia gluteenittomia jauhoja, joista olen ehtinyt makeisiin leivonnaisiin testaamaan vasta riisiversiota sekä normia gluteenitonta jauhoseosta. Matkaa tuntuu olevan siihen, että opin käyttämään muita kuin vehnäjauhoja niin, että lopputulosta voi kutsua varsinaisesti herkuksi... Vinkkejä otetaan vastaan!

Tarjoilen mieluusti nämä kauniit valokuvat yritelmistäni (kiitos kuvaajille) kaikelle kansalle ihasteltaviksi, itse tuotokset vaativat viilausta. Tässä kuitenkin: riisijauho-kookos-pancakesit sekä gluteeniton versio Veeran piirakkapohjasta. Molemmat tarjottiin  sadonkorjuuajan kunniaksi tuoreiden, suoraan puskasta haettujen marjojen kera.



Pan cakeseja halusin tehdä, sillä juhannuksena onnistuin niissä erinomaisesti. Tähän versioon käytettävät jauho ja neste valikoituivat sen mukaan, että siippani on tehnyt moneen otteeseen kookosmaito-riisijauho-lettuja, jotka ovat taivaallisia.
Tällä kertaa resepti koostui purkillisesta kookosmaitoa (400ml), 2 desistä riisijauhoja, suolahyppysellisestä, parista ruokalusikallisesta sokeria, munasta ja teelusikallisesta leivinjauhetta. Kuivat aineet sekaisin, sitten muut tuotteet mukaan. Taikinan koostumus oli niin tujakka, että lisäsin siihen muutaman ruokalusikallisen vettä ennen kuin pistin kulhon kuistille odottamaan paistoa. 

Letuista tuli kauniita, ihan "oikean" pannarin näköisiä, kun ne voissa paistoi. Homma vaikutti siis lupaavalta, mutta lopputuloksena oli leivinjauheenmakuisia taikinapläjäyksiä, joissa kookoksen maku ei noussut halutulla tavalla esiin. Eli kookosletut lettuina, ei pancakeseina enää. Ikinä. Parasta näissä lettukesteissä oli viinimarja-villivadelmaseos, itsepoimittu, kuten vuodenaikaan kuuluu.

Pyrin laittamaan sen oikean kookoslettuohjeen pikapuoliin jakoon. Ihan jotta toivun tästä kokemuksesta ja koska ne ovat todellatodella hyviä.



Vattupiirakan pohja on tehty Veeran törkeen hyvän piirakkapohjareseptin mukaan. Veeran piirakkapohjat ovat aina rapeita, ei liian voisia, ei liian suolaisia/sokerisia, yksinkertaisesti suuhun sulavia, sellaisia jossa täyte pääsee esiin, mutta jota pohja tukee. Ymmärrykseni mukaan Veeran peruspiirakkapohjaan tulee: n. 125 grammaa rasvaa, 3-4 desiä jauhoja, max. 1 desi sokeria (nämä nypitään yhteen) ja kananmuna.

Jäähtyneen pohjan päälle tuli pari desiä kuohukermaa ja puutarhasta haettuja vadelmia ja punaviinimarjoja.

Gluteeniton jauhoseos ei aivan yltänyt vehnäjauhojen tasolle. Pohja ei varsinaisesti epäonnistunut, mutta se maistui vieraalle, vaikka gluteiiniton jauho sinänsä ei uusi maku olekaan. Pakko oli testata pohja vehnäjauhoilla heti uudestaan ja lopputulos olikin juuri sellainen kuin haaveilinkin; kuin Fazerin marjapiirakka.

ps. pahoittelen, jos kyllästytän marjanpoimintakuvilla Instagramissa. Syy on yksinkertainen; rakastan marjoja ja olen hullaantunut äänikirja+marjapuska-yhdistelmään.

2 kommenttia:

  1. Oi mikä herkku ja herkun alta pilkotta kaunis mosaiikkityö. Saiskos siitä joskus lähikuvia, kiitos?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mosaiikkitarjotin on siippani kesäpaikalla. Nappaan kuvia lisää, kun seuraavan kerran pääsemme kaupungista karkaamaan. Ja kyselen anopilta tarjottimen alkuperää :)

      Poista